Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistys ry – Toimintakertomus 2007
Suomen akateemisten tutkijoiden yhdistys (SATY) kuuluu jäsenyhdistyksenä Tieteentekijöiden liittoon (TTL) ja sen kautta AKAVAan. SATYssa oli vuoden 2007 lopussa 376 jäsentä. Täyttä jäsenmaksua maksavia jäseniä oli 92 prosenttia jäsenistä. Jäsenmäärä väheni edellisen vuoden alusta kolmella hengellä. SATY:n jäsenistä oli naisia 60 prosenttia. Sukupuolijakauma vastasi suunnilleen Tieteentekijöiden liiton jäsenistön jakaumaa. Liiton jäsenmäärä oli vuoden 2007 lopussa 6 789 henkilöä. Kokonaisjäsenmäärän perusteella SATY oli Tieteentekijöiden liiton kahdeksanneksi suurin jäsenyhdistys.
HALLINTO JA TALOUS
Yhdistyksen varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 9.3.2007. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat eli hallituksen toimintakertomus sekä tilinpäätös.
Yhdistyksen syyskokous pidettiin 21.11.2007. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat eli päätettiin jäsenmaksun suuruus ja kantotapa, vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio, valittiin seuraavan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet, päätettiin pysyvistä valiokunnista sekä valittiin kaksi tilintarkastajaa ja heille varajäsenet.
Hallituksen jäsenyydestä luopuivat Osmo Kontula, Hilkka Kottila ja Maria Lähteenmäki.
Puheenjohtajaksi toimintavuodeksi 2008 valittiin Jussi Vauhkonen (Eläketurvakeskus). Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Rolle Alho (Svenska social- och kommunalhögskolan), Liisa Husu (Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium), Oona Ilmolahti (Helsingin yliopisto, historian laitos), Stina Immonen (Teknillinen korkeakoulu, tuotantotalouden osasto), Marja Jalava (Helsingin yliopisto, historian laitos), Aappo Kähönen (Helsingin yliopisto, yhteiskuntahistorian laitos), Kirsti Lempiäinen (Tampereen yliopisto), Anneli Miettinen (Väestöntutkimuslaitos), Tiina Pensola (Kuntoutussäätiö), Pajari Räsänen (Helsingin yliopisto, taiteiden tutkimuksen laitos) ja Anu Suoranta (Helsingin yliopisto, yhteiskuntahistorian laitos).
Hallitus ja toimisto
Hallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2007 Jussi Vauhkonen ja varapuheenjohtajana Tiina Pensola. Hallituksen muina jäseninä toimivat Liisa Husu, Oona Ilmolahti, Osmo Kontula, Hilkka Kottila, Aappo Kähönen, Maria Lähteenmäki, Tiina Pensola, Anu Suoranta. Yhdistyksellä ei ollut pääluottamusmiestä.
Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Hallituksen valmistelevina eliminä toimivat työvaliokunta, Akatemiavaliokunta ja tutkimuslaitosvaliokunta.
Yhdistyksen sihteerinä toimi 1.1.–31.5.2007 valt. yo., tradenomi Pia Hildén. Hildénin erottua yhdistyksen palveluksesta sihteeriksi valittiin 1.8.2007 alkaen valt. ja fil. yo Riikka Taavetti. Sihteerin työ- ja päivystysaika oli 31.5.saakka 12 tuntia viikossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–15, ja 1.8. alkaen 10 tuntia viikossa, keskiviikkoisin klo 11–16 ja perjantaisin 9–14.
Yhdistyksen toimisto sijaitsi Tieteentekijöiden liiton toimiston yhteydessä Helsingissä osoitteessa Ratapihantie 11.
Tieteentekijöiden liitto otti kertomusvuonna käyttöön uuden jäsenrekisterijärjestelmän, jonka käyttäjiin myös yhdistys on liittynyt.
Tieteentekijöiden liiton liittokokoukset
Tieteentekijöiden liiton kevätliittokokous pidettiin 21.4.2007 Tukholmassa m/s Viking Mariellalla. Kokousta edeltävänä päivänä järjestettiin Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton perinteinen kevätseminaari, jossa tällä kertaa oli aiheena yliopistolain uudistus.
Syysliittokokous pidettiin 15.12.2007 Vantaalla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valittiin liitolle varapuheenjohtajiksi vuodelle 2008 Tero Karjalainen (KuTTe) ja Pirkko Viitala (OYA).
Talous
Yhdistyksen taloudenhoitajana toimi Asta Korhonen. Tilintarkastajina toimivat Mai Anttila ja Jussi Nuorteva sekä varatilintarkastajina Kari Pitkänen ja Antti Häkkinen. Vuonna 2006 yhdistyksen jäsenmaksut olivat seuraavat: jäsenmaksu bruttopalkasta 1,2 %, jäsenmaksu apurahaa saavilta 6 eur/kk, jäsenmaksu muilta ryhmiltä (äitiys-, isyys- ja hoitovapaalla sekä vanhempainlomalla olevat, asevelvolliset, työttömät, opiskelijat, joilla ei palkkatuloja eikä apurahaa sekä muusta syystä palkattomalla virkavapaalla olevat) 5 € kuukaudessa. Yhdistyksen taloudellinen tilanne oli toimintavuoden lopussa hyvä.
Syyskokouksessa 21.11.2007 jäsenmaksua vuodelle 2008 päätettiin alentaa. Uusi jäsenmaksu on 1,1 % palkasta. Euromääräiset jäsenmaksut säilyvät ennallaan.
EDUNVALVONTA
Yhdistyksellä on erityinen asema suhteessa Suomen Akatemiaan, koska yhdistys neuvottelee suoraan Akatemian kanssa virkatutkijoiden työehdoista sekä palkkauksesta.
Valtion virka- ja työehtosopimus
Pääsopijajärjestöt allekirjoittivat lokakuun lopulla uuden sopimuksen kaudelle 1.10.2007–31.1.2010. Sopimus oli lähinnä ns. raharatkaisu, se ei sisältänyt kovin merkittäviä laadullisia uutuuksia. Sopimuksen mukaisesti ensimmäinen yleiskorotus maksettiin takautuvasti 1.10.2007 alkaen. Yleiskorotus oli 3,5 prosenttia. Sopimuksen mukaisina yleiskorotuksina maksetaan 1.10.2008 2,3 prosenttia ja 1.10.2009 2,2 prosenttia. Paikallisina erinä käytettäviksi tulevat 0,6 ja 0,7 prosenttia vuosina 2008 ja 2009 sekä erityisesti palkkausjärjestelmän kehittämiserinä yksi prosentti kumpanakin vuonna.
Valtion uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) käyttöönottoa Suomen Akatemiassa koskevan sopimuksen (11.12.2006) mukaan Akatemian virkatutkijoiden palkkausjärjestelmässä on kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden mittainen siirtymäaika. UPJ:n käyttöönottoa koskeva sopimus tehtiin 14.12.2004 solmitun keskustason sopimuksen perusteella. Yleisen virka- ja työehtosopimuksen (31.10.2007) mukaan valtion palkkausjärjestelmän (VPJ) siirtymäkaudet kiritään kiinni 1.1.2008 mennessä. Kirimisen kustannusvaikutuksen peittämiseen käytetään paikallisia ja kehittämiseriä.
Yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa määrätään paikallistasolla neuvoteltavaksi, miten paikalliset ja kehittämiserät kohdistetaan sen jälkeen kun siirtymäkauden korotukset on maksettu. Nämä neuvottelut jäivät käytäväksi 29.2.2008 mennessä. Suomen Akatemia nosti 1.1.2008 alkaen virkatutkijoidensa maksussa olevat palkat vastaamaan VPJ:n tavoitetasoa. Akatemiatutkijan palkka 1.1.2008 alkaen on 4213,52 euroa, mikä merkitsee 5,47 % korotusta verrattuna tilanteeseen 1.10.2007.
Uuden työ- ja virkaehtosopimuksen kustannusvaikutus on n. 14 prosenttia. Neuvottelut syksyllä käytiin varsin poikkeuksellisissa tunnelmissa, sillä koko julkisen sektorin työmarkkinaneuvotteluihin vaikutti terveydenhoitoalan työtaistelu. Merkittävänä saavutuksena voidaan pitää vanhan sopimuksen pitkien siirtymäaikojen nopeaa kuromista umpeen. Yhdistyksen jäsenten kannalta tämä merkitsee parhaimmillaan yli kahden vuoden aikaistusta palkankorotuksiin. Toisaalta tuloksena oli hyvin monimutkainen sopimusasiakirja, joka sisältää paljon ehdollisia toimenpiteitä. Ehtojen täyttymisen arvioinnissa työnantaja näyttäisi saavan hallussaan olevan informaation turvin etulyöntiaseman.
Työajan kohdentamisjärjestelmät nousivat työ- ja virkaehtosopimukseen liittyvänä asiana kertomusvuoden aikana usein esiin. Sektoritutkimuslaitoksissa seuranta- ja kohdentamisjärjestelmiä on ollut aiemminkin, mutta yliopistoissa niitä ollaan nyt ottamassa käyttöön. Opettajien työaikasopimuksen (1600 tunnin vuosityöaika) piiriin kuuluvien kohdalla on kyseenalaista, onko työajan kohdentaminen sopimuksen vastaista, kun se tapahtuu ajan tai ajanjakson perusteella. Sopimushan sanoo, että työaikaa seurataan vain työn tulosten perusteella.
Yhdistyksen hallitus keskusteli työajan kohdentamisjärjestelmistä ja totesi, että tutkimusrahoituksen ns. kokonaiskustannusmalliin siirtyminen todennäköisesti merkitsee myös kohdentamis- ja seurantajärjestelmien yleistymistä. Yhdistyksen hallitus totesi, että järjestelmillä saattaa olla myönteisiäkin puolia esimerkiksi silloin, kun niiden avulla voidaan puuttua kohtuuttomiin ylitöihin. Toisaalta työnantajapuoli ei ole toistaiseksi osoittanut erityistä kiinnostusta selvittää seurantajärjestelmillä saamansa informaation laatua, ja osa järjestelmistä on laadittu epätarkoituksenmukaisen tarkalle tasolle.
Sosiaaliturva
Yhdistys on osallistunut aktiivisesti tutkijoiden sosiaaliturvan ongelmien ratkaisemiseen. Hallituksen jäsen Anu Suoranta on toiminut puheenjohtajana Tieteentekijöiden liiton sosiaaliturvatyöryhmässä. Työryhmä kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa ja työsti myös lausuntoja, kommentteja ja selvityksiä sähköisesti. Työryhmä tapasi maaliskuussa 2007 työministeri Tuula Haataisen sekä kesäkuussa työministeri Tarja Cronbergin erityisavustaja Elina Moision.
Työryhmä selvitti, kartoitti ja hahmotti ratkaisumalleja apurahatutkijoiden sosiaaliturva- sekä työttömyysturvaongelmiin Työryhmä tuotti monipuolista taustamateriaalia eri tahojen käyttöön ja vaikutti siten vahvasti sosiaali-ja työttömyysturvassa vuoden 2009 alussa toteutuviin parannuksiin.
Työryhmän työn pohjalta vaikutettiin Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman kirjauksiin sekä työministerin asettaman selvitysmies Pasi Järvisen raporttiin. Sosiaaliturvatyöryhmä antoi pyynnöstä selvitysmies Järviselle asiantuntijakommentteja. Lisäksi työryhmä vaikutti työttömyysturvan toteutumiseen ja lain soveltamiskäytännön muodostumiseen poliittisilla, oikeudellisilla ja medianhallinnan keinoilla.
Kertomusvuoden päättyessä vaikutti siltä, että pitkään ratkaisematta ollut kysymys apurahansaajien työttömyysturvan käytäntöjen ongelmista saataisiin päätökseen seuraavan kevään aikana. Samoin muun eläketurvan sekä sairaus- ja tapaturmavakuutusten osalta näytti edistystä tapahtuvan. Tulokset jäävät nähtäväksi vuonna 2008.
Talviseminaari
SATY järjesti Suomen Akatemian kanssa kuudennen kerran tutkijatapaamisen. Seminaari järjestettiin edellisvuoden tapaan helmikuussa, koska Akatemia muutti hakuaikansa tammikuun loppuun. 8.2. järjestetyn iltapäiväseminaarin teemana oli hakemusarviointi, joka houkutteli paikalle lähes sata osallistujaa. Seminaarissa alustivat yksikönjohtaja Riitta Mustonen, tiedeneuvos Jarmo Laine, erikoistutkija Hannele Kurki (Suomen Akatemia) ja akatemiaprofessori Risto Alapuro (Helsingin yliopisto) sekä vanhempi tutkija Stina Immonen (TKK).
Tilaisuuden jälkeen yhdistyksen hallituksen oli tarkoitus mitellä taitojaan ja voimiaan sählyottelussa Akatemian hallintovirastoa vastaan. Akatemian joukkue oli kuitenkin jäänyt kokoamatta, joten ottelun lopputulokseksi merkitään luovutusvoitto SATY:lle. Yhdistys valmisteli vuoden lopulla yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa seitsemättä talviseminaaria, joka sovittiin pidettäväksi 6.3.2008. Tilaisuuden teemaksi päätettiin “tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus”.
Tasa-arvo
SATY osallistui Suomen Akatemian tasa-arvosuunnitelman toteuttamiseen. Vuosia 2005–2007 koskeva suunnitelma on keskeinen osa Akatemian tiedepoliittista strategiaa. Tasa-arvosuunnitelman mukaisesti tutkimusviroista ja tutkimusrahoituksesta päätettäessä on huolehdittava avoimesta ja läpinäkyvästä asiantuntijamenettelystä, jossa eri sukupuolta olevien hakijoiden ansiot arvioidaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tasa-arvoa edistetään tasa-arvolain hengen mukaisesti estämällä sukupuoleen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä ja parantamalla vähemmistösukupuolen asemaa käytännön toimenpiteillä.
Akatemiaan tasa-arvotyöryhmän tutkijaedustajana toimi yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Vauhkonen. Tasa-arvosuunnitelman mukaisesti Akatemian rahoituksella työskentelevillä tutkijoilla on mahdollisuus saattaa syrjintää ja häirintää koskevat kokemuksensa Akatemian tasa-arvotyöryhmän tietoon. Tasa-arvotyöryhmä valmisteli mm. tasa-arvoindikaattoreita Suomen Akatemian rahoituskäytäntöihin.
Yliopistouudistus
Kertomusvuoden keskeinen edunvalvontakysymys on ollut yliopistolain uudistus. Keväällä julkistettiin selvitysmiesten Rantanen ja Jääskinen selvitys yliopistojen oikeudellisen aseman muuttamisesta. Uudistuksen tavoitteena on ollut irrottaa yliopistot valtion tilivirastoasemasta ja toteuttaa niiden taloudellinen autonomia. Mahdollisiksi ratkaisuiksi ovat muotoutuneet yksityisoikeudellisen säätiö perustaminen tai julkisoikeudellisen laitoksen perustaminen. Ensin mainittu vaihtoehto toteutunee ns. innovaatioyliopiston kohdalla, kun taas muut yliopistot muuttunevat julkisoikeudellisiksi henkilöiksi.
Muutoksen eräs seuraus on virkasuhteiden muuttuminen työsopimussuhteiksi. Muutoksen lainopillisesta välttämättömyydestä on esitetty epäilyjä, mutta vaikuttaa selvältä, että se toteutetaan. Yhdistyksen kannalta erityisen merkityksellinen on kysymys Suomen Akatemian virkatutkijoiden palvelussuhteen muodosta. Tätä kirjoitettaessa on tiedossa, että opetusministeriössä on perustettu työryhmä pohtimaan Akatemian roolia uuden yliopistolain puitteissa, mutta sen jäseneksi ei ole kutsuttu tutkijoiden edustajaa.
Yhdistys on ottanut yliopistolain uudistukseen varovaisen myönteisen kannan. Yhdistys on huomauttanut, että valtion virastona toimivien yliopistojen hallintokulttuurissa on ollut tutkijoiden työskentelyolosuhteiden ja työehtojen toteutumisen näkökulmasta toivomisen varaa. Yliopistouudistuksen valmistelussa tämä on osittain myönnettykin ja esitetty, että taloudellinen autonomia voisi parantaa johtamista tältä osin. Yhdistys on myös pitänyt sinänsä myönteisenä, että yliopistoissa työskennellään yhdenmuotoisissa palvelussuhteissa. Virka- ja työsuhteisten tutkijoiden ja opettajien erilainen kohtelu ei ole yhdistyksen näkemyksen mukaan ollut aina tarkoituksenmukaista.
Yliopistouudistuksen valmistelussa ei ole noudatettu yliopistojen kolmikantaisen hallinnon periaatteita. Tieteentekijöiden liitolla on kuitenkin ollut mahdollisuus lausua eräissä kysymyksissä kantansa. Yhdistyksen edustajat liiton hallituksessa ovat tällöin osallistuneet lausuntojen muotoiluun. Kuten liittokin, yhdistys pitää tärkeänä, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet uudenmuotoisissa yliopistoissa säilyvät ja että palvelussuhteiden ehdot niiden juridisesta muodosta riippumatta eivät heikkene vaan paranevat.
MUU JÄRJESTÖTOIMINTA
Yhdistys järjesti yhteistyössä Kuopion ja Joensuun tieteentekijöiden kanssa virkistysviikonlopun Suomen urheiluopistossa Vierumäellä 6.–7.10.2007. Retkelle osallistui 15 yhdistyksen jäsentä pientä omavastuuosuutta vastaan. Retken ohjelmassa oli erityisesti istumatyötä tekeville tutkijoille suunniteltua terveellistä liikuntaa sekä lyhyt katsaus ajankohtaisiin edunvalvonta-asioihin.
Yhdistyksellä oli sählyvuoro torstaisin Helsingin yliopiston Viikin kampuksen mo-nitoimitalossa.
Yhdistyksen hallitus järjesti pikkujoulun.
Toimintavuoden aikana lähetettiin kaksi jäsenkirjettä sääntömääräisten kokouskutsujen yhteydessä ja kutsukirje virkistysviikonloppuun.
Ajankohtaisista asioista ja yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin yhdistyksen kotisivuilla ja sähköpostilistalla.
EDUSTUKSET JA HUOMIONOSOITUKSET
Yhdistyksellä oli Tieteentekijöiden liiton liittokokouksissa yhdistyksen jäsenmäärän perusteella seitsemän kokousedustajaa. Vuonna 2007 yhdistyksen liittokokousedustajina toimivat Jussi Vauhkonen, Stina Immonen, Aappo Kähönen, Oona Ilmolahti, Maria Lähteenmäki, Tiina Pensola ja Johanna Valenius. Varaedustajina toimivat Elina Katainen, Matti Hannikainen, Antti Häkkinen, Osmo Kontula, Hilkka Kottila, Eila Linnanmäki ja Kirsi Mäki.
- Anu Suoranta oli liiton hallituksen jäsen ja Jussi Vauhkonen varajäsen
- Tiina Pensola oli liiton edunvalvontatyöryhmän jäsen
- Anu Suoranta oli liiton työttömyysturvatyöryhmän puheenjohtaja
- Jussi Vauhkonen oli liiton työtaistelutoimikunnan jäsen
- Jussi Vauhkonen oli liiton vaalivaliokunnan jäsen
- Matti Hannikainen oli liiton 40-vuotishistorian historiatoimikunnan jäsen
- Anu Suoranta oli AKAVAn edustajana Helsingin työvoimatoimikunnan varajäsen
- Jussi Vauhkonen oli Suomen Akatemian tasa-arvotyöryhmän jäsen
Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti liiton järjestämään koulutukseen ja muuhun toimintaan.
Yhdistyksen viiri luovutettiin syyskokouksessa Osmo Kontulalle kiitoksena pitkäaikaisesta toiminnasta yhdistyksen luottamustehtävissä.
